Lyhyt vastaus: ero on vastaanottajassa, ei tiedostomuodossa
Suomalaisessa liike-elämän kielessä nämä kaksi sanaa erotetaan toisistaan laskun vastaanottajan mukaan, ei teknologian mukaan. E-laukaus tarkoittaa yleensä laskua, joka saapuu yksityishenkilön verkkopankkiin. Verkkolasku tarkoittaa yritysten ja julkisen sektorin välillä liikkuvaa koneellisesti luettavaa laskua, joka päätyy suoraan vastaanottajan kirjanpito-ohjelmaan. Valtiokonttori määrittelee verkkolaskun koneellisesti luettavassa eli jäsennellyssä muodossa olevana laskuna, joka lähetetään suoraan kirjanpito-ohjelmaan tai verkkopankkiin. Sähköpostin liitteenä lähetetty PDF- tai kuvalasku ei ole sähköposti. Joten jos suomalainen asiakas pyytää verkkolaskua, kysy häneltä verkkolaskuosoitetta ja operaattoritunnusta. Loput on putkitöitä.
Keskeiset tiedot
| Fakta | Arvo | Voimassa alkaen | Lähde |
|---|---|---|---|
| Verkkolaskun määritelmä | Koneluettavassa, jäsennellyssä muodossa oleva lasku, joka lähetetään suoraan kirjanpito-ohjelmaan tai verkkopankkiin; sähköpostin liitteenä lähetetty PDF- tai kuvalasku ei ole sähköpostiviesti | syyskuusta 2026 lähtien | valtiokonttori.fi |
| Oikeus vaatia EN-standardin mukaista verkkolaskua (laki 241/2019) | Hankintaviranomainen ja vaatimukset täyttävä yritys voivat vaatia strukturoitua sähköistä laskua; säännös on ollut voimassa 1. huhtikuuta 2020 alkaen (laki tuli voimaan 1. huhtikuuta 2019). | 1. huhtikuuta 2020 | finlex.fi |
| Lain 241/2019 mukainen 10 000 euron luku | Ei laskun määrä eikä ALV-raja – se kuuluu yrityksen määritelmään ja perustuu yli 10 000 euron tilikauden liikevaihtoon. | 1. huhtikuuta 2019 | finlex.fi |
| Finvoice 3.0:n soveltamisala | XML-pohjainen muoto soveltuu kaikenkokoisten yritysten väliseen laskutukseen ja kuluttajalaskutukseen; käyttöönotto-oppaan viimeisin päivätty muutos on 16. syyskuuta 2025. | 16. syyskuuta 2025 | tiedosto.finanssiala.fi |
| Verohallinnon sähköinen hakemus yritykselle | Lähetetään noin kolme viikkoa ennen eräpäivää; voidaan käyttää kiinteistöveron sekä ennakko- ja jälkiverojen maksamiseen | sivu päivitetty 26. tammikuuta 2026 | vero.fi |
| ViDA:n rajat ylittävä digitaalinen raportointi | Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimenpiteet viimeistään 30. kesäkuuta 2030 mennessä ja sovellettava niitä 1. heinäkuuta 2030 alkaen; sopimuksen piiriin kuuluvien rajat ylittävien liiketoimien laskut on laadittava 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta. | 1. heinäkuuta 2030 | eur-lex.europa.eu |
Verohallinto esittää asian toisin päin: se kuvailee webcast-lähetystä nimellä “e-sketch kaltainen”, verkkolaskun kaltainen lasku, mutta tarkoitettu yrityksille ja yhdistyksille, kun taas yksityishenkilöt saavat verkkolaskun. Teknisesti molemmat voivat kulkea samassa Finvoice-muodossa.
| sähköposti | verkkolasku | |
|---|---|---|
| Tyypillinen vastaanottaja | yksityishenkilö | yritys, yhdistys, julkinen sektori |
| Mihin lasku päätyy | verkkopankki tai muu maksupalvelu | ostolaskujen käsittely- ja arkistointiohjelmisto sekä verkkopankki |
| Koneluettava | kyllä (esim. Finvoice) | kyllä (esim. Finvoice 3.0, TEAPPSXML 3.0) |
| Minkä täytyy ensin olla olemassa? | vastaanottajan suostumus pankissaan laskujen vastaanottamiseen | sopimus operaattorin ja verkkosivuston kanssa |
| Mitä Suomen laki koskee | ei verkkoon heittämisen keskipiste | julkisten hankintojen velvollisuus ja oikeus vaatia strukturoitua laskua |
| Käytännön näkökohta | kätevä maksu | koko ostolaskuprosessin automatisointi |
Sama tekninen lasku voi olla sekä
Tässä kohtaa useimmat selitykset menevät pieleen. E-lasku ei ole “strukturoimaton kuluttaja-PDF”, eikä verkkolasku ole mikään muu tiedostotyyppi. Finvoice 3.0 on XML-pohjainen suomalainen verkkolaskumuoto, ja sen Käyttöönotto-oppaassa sanotaan selvästi, että muoto sopii kaikenkokoisten yritysten väliseen laskutukseen sekä kuluttajien laskutukseen.. Sama ohje määrittelee kuluttajan e-laskun Finvoice-laskuksi, jonka kuluttaja vastaanottaa verkkopankkiin tai muuhun maksupalveluun. Ohje on elävä dokumentti: sen viimeisin päiväysmuutos on 16. syyskuuta 2025, jolloin lisättiin, että hyvityslaskun määrä voi olla myös nolla.
Yksi väärinkäsitys kannattaa selvittää juurineen – Finvoice 3.0 -muodossa oleva lasku ei automaattisesti ole yhteensopiva eurooppalaisen verkkolaskustandardin EN 16931 kanssa (EU-normi, joka määrittelee, mitä tietoja strukturoidun laskun on sisällettävä). Valtiokonttori korostaa, että sekä Finvoice 3.0:lla että TEAPPSXML 3.0:lla voidaan tuottaa standardinmukaisia laskuja, mutta se ei tapahdu itsestään. Vastuu on lähettäjällä, ja jotkut toimijat tarkistavat vaatimustenmukaisuuden ennen laskun lähettämistä eteenpäin.
Mitä vastaanottaja oikeastaan tekee laskullasi?
Mieti kahta tilannetta, joissa sama 1 200 euron lasku on lähetetty suomalaiselle asiakkaalle.
Jos asiakas on yritys
Lasku kulkee operaattorin kautta heidän ostolaskujärjestelmään. Sieltä se etenee hyväksymiskierrokselle, kirjanpitoon ja arkistoon. Valtiokonttori nimeää yhden konkreettisen hyödyn: vastaanottaja voi nostaa viitenumeron ja tilinumeron suoraan maksuun, joten maksujen selvittelyyn kuluu vähemmän aikaa. 1 200 euroasi ei jää jonkun postilaatikkoon odottamaan, että joku kirjoittaa numerot uudelleen.
Jos asiakas on yksityishenkilö
Tässä logiikka on erilainen. Lasku saapuu verkkopankkiin maksettavaksi, ja siihen heidän työnsä päättyy. Kertalaskutusta kuluttajille käsittelevästä projektista kirjoittaessaan Valtiokonttori toteaa, että markkinoilla olevilla ratkaisuilla verkkolaskua ei voitaisi lähettää suoraan kuluttajalle, koska kuluttajan on ensin tehtävä pankissaan sopimus laskun lähettäjän kanssa laskujen vastaanottamisesta. Kertaluonteisessa myynnissä yksityishenkilölle e-lasku ei siis ole kanava, jota voit noin vain alkaa käyttää.
Finvoice-välityspalvelussa molemmat osapuolet tarvitsevat sopimuksen oman palveluntarjoajansa kanssa: myyjä lähettää laskun operaattorinsa kautta ja ostaja joko tuo sen järjestelmäänsä tai katsoo sitä selaimessa.
Sähköpostitse lähetetty PDF-tiedosto ei ole sähköpostiviesti
Tämä on yleisin väärinkäsitys virolaisen myyjän ja suomalaisen ostajan välillä. PDF-lasku voi olla täysin oikea laskuasiakirja: kaikki tarvittavat tiedot paikallaan, arvonlisävero laskettu oikein. Se ei silti ole täydellinen. Valtiokonttorin sivulla todetaan asia ehdoitta: sähköpostin yhteydessä olevat pdf- tai kuvamuodoissa laskut ei ole verklaskakuja, eli PDF-tiedostona tai sähköpostin kuvaliitteenä lähetetyt laskut eivät ole verklaskakuja. Laskun kuva ei tarjoa ostajalle mitään automaatiota. Jonkun on silti kirjoitettava tiedot järjestelmään.
Joten kun suomalainen asiakas pyytää "lähetä lataus" ja lähetät sähköpostitse PDF-tiedoston, hänen pyyntöään ei ole täytetty – suuremmassa organisaatiossa lasku saattaa yksinkertaisesti tulla takaisin.
Milloin Suomen laki antaa oikeuden vaatia strukturoitua laskua?
Suomen net shot -laki on Laki 241/2019 hankintayksiköiden ja yritysten sähköisestä laskutuksesta. Kolme asiaa siinä kannattaa pitää erillään.
Ensinnäkin laki määrittelee sähköisen laskun laskuksi, joka on laadittu, lähetetty ja vastaanotettu automaattisen käsittelyn mahdollistavassa jäsennellyssä sähköisessä muodossa ja joka on eurooppalaisen sähköisen laskutuksen standardin ja lueteltujen syntaksien mukainen. Skannattu kuva ei sovi tähän määritelmään.
Toiseksi, hankintalakien soveltamisalaan kuuluvissa julkisissa hankinnoissa suomalaisten hankintayksiköiden on vastaanotettava ja käsiteltävä EN-standardin mukaisia sähköisiä laskuja. Tämä on ostajan velvollisuus.
Kolmanneksi hankintayksiköllä ja ehdot täyttävällä yrityksellä on oikeus vaatia laskun esittämistä jäsennellyssä sähköisessä muodossa. Laki tuli voimaan 1. huhtikuuta 2019, ja oikeuden myöntävää säännöstä on sovellettu 1. huhtikuuta 2020 alkaen. Tässä laissa esiintyvä 10 000 euron luku ei ole laskun määrä eikä arvonlisäveron alaraja. Se kuuluu yrityksen määritelmään ja perustuu yli 10 000 euron tilikauden liikevaihtoon.
Mitä teko ei tee
Se ei tee jokaisesta suomalaisesta kotimaisesta yrityslaskusta pakollista verkkomaksua. Yksikään tässä mainituista lähteistä ei aseta 15. syyskuuta 2026 tilanteen mukaan valtakunnallista yritysvelvoitetta tai erillistä laskukohtaista sakkoa. Käytännössä suuri osa ostajista vaatii strukturoitua laskua sopimuksen, ei lain, nojalla.
Tee näin, kun suomalainen asiakas pyytää net shot -ruokaa
Valtiokonttorin neuvo on yksinkertainen: varmista ennen lähettämistä, että ostaja ylipäätään vastaanottaa verkkolaskuja, ja hanki heidän tarkat laskutustietonsa. Sen jälkeen operaattorisi huolehtii siitä, että lasku saapuu perille teknisesti oikeassa muodossa. Käytännössä se menee näin:
- Määritä vastaanottajan tyyppi: yksityishenkilö tai yritys. Kaikki muu seuraa siitä.
- Kysy tarkempia tietoja: y-tunnus (suomalainen Y-tunnus), verkkorekisteröintitunnus (OVT-tunnus) ja operaattoritunnus. Suomalaisten vastaanottajien tiedot kerätään verkkokuosoite.fi-palveluun, johon Valtiokonttori viittaa, mutta suurella organisaatiolla voi olla useita osoitteita, joten pyydä vahvistus suoraan asiakkaalta.
- Tarkista oma ohjelmistosi: Tuottaako se EN 16931 -standardin mukaisia laskuja ja onko operaattoriyhteys päällä? Jos ei, tarvitset erillisen sopimuksen operaattorin kanssa.
- Luo strukturoitu lasku ja lähetä se operaattorisi kautta tai ostajan oman laskutusportaalin kautta, jos heillä on sellainen.
- Julkaise omat tietosi: Jos haluat vastaanottaa webcast-lähetyksen Suomesta, säilytä osoitteesi osoiterekisterissä ja lisää se myös verkkosivustollesi.
Verohallinto osoittaa, kuinka paljon osoitehygienialla on väliä: jos yrityksen verkko-osoite on Tieke-osoiterekisterissä, Verohallinto lähettää veron automaattisesti verkkoon, eikä sinun tarvitse tilata sitä erikseen. Lasku saapuu noin kolme viikkoa ennen eräpäivää, ja sitä voi käyttää kiinteistöveron sekä ennakko- ja jälkiverojen maksamiseen. Jos syötät osoitteen itse OmaVeroon, mahdolliset myöhemmät muutokset on tehtävä siellä myös käsin. Ja jos yrittäjällä ei ole mahdollisuutta käyttää verkkomaksua, hän voi tilata sähköisen maksun Verohallinnolta. Käytännössä näiden kahden termin raja on ylitettävissä.
Mitä muutoksia ennen vuotta 2030
Euroopan unionin ViDA-paketti (alv digitaalisella aikakaudella, digitaalisen aikakauden alv-uudistus) tuo e-laskun määritelmän vastaamaan sitä, mitä Suomi sillä jo tarkoittaa. Neuvoston direktiivi (EU) 2025/516, hyväksytty 11. maaliskuuta 2025 ja julkaistu 25. maaliskuuta 2025, määrittelee sähköisen laskun arvonlisäverotuksessa laskuksi, joka on jäsennellyssä sähköisessä muodossa ja mahdollistaa automaattisen ja sähköisen käsittelyn.
Rajatylittävä osuus tulee myöhemmin: jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tarvittavat toimenpiteet viimeistään 30. kesäkuuta 2030 mennessä ja sovellettava niitä 1. heinäkuuta 2030 alkaen. Samasta hetkestä lähtien laskutuksen määräaika lyhenee: yhteisöluovutuksissa ja niissä liiketoimissa, joissa ostaja maksaa arvonlisäveron, lasku on laadittava 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman syntymisestä.
Käytännön johtopäätös Suomea laskuttavalle virolaiselle myyjälle: strukturoiduista laskutiedoista on tulossa vähemmän valinnanvaraa ja enemmänkin ennakkoedellytys, ja kymmenen päivän määräaika tarkoittaa, että laskun on tultava prosessin tuloksena eikä kuukauden lopun kiireen tuloksena. Siksi kannattaa myös kirjata suomalaisen asiakkaasi verkko-ostososoite ja operaattorin tunniste asiakastietoihin jo tänään.
Saatavilla myös: viroksi
Viimeksi arvosteltu:
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on tärkein ero e-laskun ja verkkolaskun välillä?
Keskeinen ero on laskun vastaanottajassa ja käyttötarkoituksessa, ei tiedostomuodossa. Verkkolasku lähetetään pääasiassa yksityishenkilön verkkopankkiin maksettavaksi, kun taas verkkolasku lähetetään yritysten ja laitosten välillä suoraan talousohjelmistoihin automaattista käsittelyä varten.
Onko sähköpostilla lähetettävä PDF-tiedosto verkkolasku Suomessa?
Ei, PDF-tiedosto tai kuvalasku ei ole verkkolasku. Verkkolaskun on oltava koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Finvoice 3.0 tai TEAPPSXML 3.0, jonka avulla järjestelmät voivat lukea tiedot automaattisesti.
Mitä tietoja minun tulisi pyytää suomalaiselta asiakkaalta lähettääkseni sähköisen laskun?
Ennen laskutusta suomalaisilta yritysasiakkailta on pyydettävä heidän Y-tunnustaan, verkkolaskuosoitettaan (yleensä OVT-tunnusta) ja operaattoritunnustaan. Näiden koodien perusteella verkkolaskuoperaattori reitittää dokumentin oikein ostajan yritysohjelmistoon.