ViDA eli digitaalisen aikakauden arvonlisäverouudistus ei aseta yhtä ainoaa siirtymäaikaa. Direktiivi (EU) 2025/516 Artikla 6 jakaa uudistuksen neljään osaan, joilla kullakin on oma määräaikansa kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle. Ensimmäinen ja aikaisin näistä on 31. joulukuuta 2026. Kyseiseen päivämäärään mennessä jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava 2 artiklan muutokset, jotka tulevat voimaan. 1. tammikuuta 2027 alkaen ja ne koskevat pääasiassa verkkokauppa-alustojen arvonlisäveroroolia ja avointen jakelualustojen (OSS) erityisjärjestelmää. Nämä muutokset eivät vielä koske sähköistä laskutusta tai rajat ylittävää digitaalista raportointia. Niille asetetaan myöhemmät määräajat. Jos kysyt, tarkoittaako 31. joulukuuta 2026 sähköisen kirjanpidon velvoitetta ensi vuonna, vastaus on yksinkertainen: ei, ei tuon määräajan takia.

Mitkä ovat ViDA:n neljä määräaikaa?

Artiklaa 2 (31. joulukuuta 2026, sovellettava 1. tammikuuta 2027 alkaen) seuraa artikla 3, joka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään. 30. kesäkuuta 2028 mennessä ja joka sisältää uudistuksia yhtenäiseen arvonlisäverorekisteröintiin. Lyhytaikaisen majoitus- ja matkailualustojen arvonlisäverovelvollisuutta koskeva sääntö voisi tulla voimaan 1. heinäkuuta 2028 ja viimeistään 1. tammikuuta 2030 välisenä aikana jäsenvaltion päätöksestä riippuen. Artikla 4 edellyttää saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. 30. kesäkuuta 2029 mennessä. Artikla 5, joka käsittelee rajat ylittävää yritysten välistä sähköistä laskutusta ja digitaalista raportointia, on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 30. kesäkuuta 2030 mennessä ja sitä sovelletaan 1. heinäkuuta 2030 alkaen.

Mitä eroa on transpositiolla ja soveltamisella?

Laki on hyväksyttävä kansallisesti ennen määräaikaa, mutta säännöt tulevat voimaan hieman myöhemmin. Esimerkiksi 2 artiklan muutokset on hyväksyttävä 31. joulukuuta 2026 mennessä, mutta ne koskevat yrityksiä vasta 1. tammikuuta 2027 alkaen. Sama logiikka pätee kaikkiin neljään määräaikaan.

Pitääkö säännökset saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä?

Neuvoston asetus (EU) 2025/517 on sitova ja suoraan sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa. Sitä sovelletaan automaattisesti eikä se vaadi kansallisen lainsäädännön muutoksia. Näin ollen 31. joulukuuta 2026 oleva määräaika ei koske asetusta, vaan ainoastaan direktiiviä.

Tuoko 1. heinäkuuta 2030 mukanaan yleisen sähköisen laskutuksen velvoitteen?

Euroopan komission mukaan 1. heinäkuuta 2030 alkaen sovellettava digitaalinen raportointi koskee rajat ylittäviä yritysten välisiä liiketoimia. Tämä ei tarkoita, että kaikkien kotimaisten tai kuluttajille tarkoitettujen laskujen on oltava sähköisiä laskuja.

Mitä Viro, Latvia ja Liettua jo tekevät?

Viron kirjanpitolain muutos antoi verkkolaskujen vastaanottajiksi rekisteröityneille yrityksille oikeuden vaatia myyjältä koneellisesti luettavassa muodossa olevaa verkkolaskua. Tämä uudistus on erillinen ViDA-kalenterista. Latviassa verkkolaskutietojen välittäminen VIDille on G2G, B2G ja G2B pakollinen alalla 1. tammikuuta 2026 alkaen ja yritysten välisessä liiketoiminnassa 1. tammikuuta 2028 alkaen. Liettua hyväksyi Arvonlisäverolakiin XV-1036 tehty muutos hyväksytty 18. kesäkuuta 2026, julkaistu 26. kesäkuuta 2026. Useimmat säännökset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2027, jotkut vasta 1. heinäkuuta 2029.

Usein kysytyt kysymykset

Tarkoittaako ViDA 31.12.2026 sähköisen kirjanpidon velvoitetta vuonna 2027?

Ei. Direktiivin 2 artiklan muutosten täytäntöönpanon määräaika on 31. joulukuuta 2026. Ne tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2027 eivätkä vielä johda yleiseen sähköisen laskutuksen velvoitteeseen.

Mitkä ovat ViDA:n neljä siirtymäkautta direktiivin 6 artiklan mukaisesti?

Artiklan 6 mukaan määräajat ovat 31. joulukuuta 2026, 30. kesäkuuta 2028, 30. kesäkuuta 2029 ja 30. kesäkuuta 2030. Jokaisella on erillinen voimaantulopäivä kansallisessa lainsäädännössä täytäntöönpanon yhteydessä.

Mitä eroa on käyttöönotolla ja soveltamisella ViDA:n yhteydessä?

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tarkoittaa, että jäsenvaltion on saatettava säännöt voimaan kansallisesti ennen määräaikaa. Soveltaminen tarkoittaa, että sääntöjä aletaan soveltaa yrityksiin myöhemmin.

Onko neuvoston asetus (EU) 2025/517 saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä?

Ei. Asetus (EU) 2025/517 on sitova ja sellaisenaan sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa, joten se ei vaadi erillistä kansallista täytäntöönpanosäädöstä.