ViDA-verkkolaskutuksen määräaika 2030: mikä muuttuu rajat ylittävästi

Lyhyt vastaus: rajat ylittävä B2B 1. heinäkuuta 2030 alkaen

EU:n ViDA- eli "digitaaliaikakauden arvonlisävero" -säännöt asettavat yhden päivämäärän rajat ylittävälle yritysten väliselle myynnille: 1. heinäkuuta 2030. Tästä päivästä lähtien toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle yritykselle lähetettävän laskun on oltava strukturoitu sähköinen lasku ja sen tiedot on toimitettava veroviranomaisille olennaisesti laskun lähettämishetkellä. Oikeusperusta on Neuvoston direktiivi (EU) 2025/516, joka hyväksyttiin 11. maaliskuuta 2025 ja tuli voimaan 14. huhtikuuta 2025.

Vuosi 2035 aiheuttaa yleensä sekaannusta. Tämä ei ole rajat ylittävän raportoinnin alku. Kannattaa pitää kolme päivämäärää erillään:

• 1. heinäkuuta 2030: EU:n laajuinen digitaalinen raportointi rajat ylittävistä yritysten välisistä liiketoimista pakollisen strukturoidun sähköisen laskun perusteella.
• 1. tammikuuta 2035: määräaika niille jäsenvaltioille, joilla oli jo oma reaaliaikainen tapahtumapohjainen raportointinsa, aiempi neuvoston valtuutus tai ennen vuotta 2024 hyväksytty täytäntöönpanolainsäädäntö – niiden on yhdenmukaistettava kotimaiset sähköisen laskutuksensa ja raportointinsa EU:n kehyksen kanssa.
• Kotimaan päivämäärät: ne tulevat kustakin maasta erikseen. Jäsenmaat voivat 14. huhtikuuta 2025 alkaen tehdä kotimaisista sähköisistä laskuista pakollisia direktiivissä asetetuin ehdoin, joten kotimaisille laskuille ei ole yhtä ainoaa vuoden 2030 määräaikaa.

Mitkä tapahtumat kuuluvat ViDA:n piiriin ja mitkä eivät?

Raportoinnin laajuus määritellään arvonlisäverodirektiivin 262 artiklassa. Muutettu direktiivi 2025/516 1. heinäkuuta 2030 alkaen se kattaa neljä asiaa: tavaroiden yhteisöluovutukset, tavaroiden siirrot toiseen jäsenvaltioon (omien tavaroiden lähettäminen myymättä niitä), yhteisöhankinnat ja rajat ylittävät käänteisen verovelvollisuuden mukaiset liiketoimet direktiivissä luetelluille tavaroille ja palveluille. Käänteisellä verovelvollisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa arvonlisäveron kantaa ostaja, ei myyjä – tyypillinen tapaus on palvelun myynti arvonlisäverovelvolliselle toisessa jäsenvaltiossa.

Poissuljettuja ovat puhtaasti kotimaiset B2B-laskut (näitä sääntelee kukin maa erikseen), myynti yksityishenkilöille (B2C) ja EU:n ulkopuolinen kauppa. Jäsenvaltioilla on joitakin vaihtoehtoja hankintapuolen raportoinnin suhteen, joten ostajan velvoitteen tarkka muoto voi vaihdella maittain.

Käytännön ajatus on yksinkertainen: jos laskullasi on toisen jäsenvaltion yrityksen ALV-numero, tämä lasku kuuluu todennäköisesti raportoinnin piiriin vuonna 2030.

Onko pienyrityksellä liikevaihtorajoitusta tai -poikkeusta?

Tässä kohtaa yleisin virhe tehdään. ViDA ei aseta liikevaihtorajaa, laskun vähimmäissummaa tai työntekijöiden lukumäärää rajat ylittävälle raportoinnille. Lähtökohtana on jokainen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt verovelvollinen, ja direktiivissä luetellut tapahtumakohtaiset poikkeukset ovat voimassa.

Esimerkki: Virolainen OÜ, jolla on kolme työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto on 180 000 euroa, myy latvialaiselle yritykselle tavaroita 1 200 eurolla. Kyseessä on yhteisömyynti – vuonna 2030 tämä lasku on laadittava strukturoidussa muodossa ja sen tiedot on toimitettava veroviranomaisille. Jos sama OÜ myy varaosan samalle asiakkaalle seuraavalla viikolla 40 eurolla, sovelletaan samaa sääntöä. Vähäisten määrien verovapautusta ei ole.

Toisaalta kotimaassa tallinnalaiselle asiakkaalle osoitettu 1 200 euron lasku ei ole 262 artiklan mukainen raportointivelvollisuus. Sen kohtalosta päättää Viro oman lainsäädäntönsä kautta.

Mitä 2030-prosessi oikeastaan vaatii?

Kolme teknistä vaatimusta ja kaksi kelloa.

Aloitetaan muodosta. Lasku on laadittava, lähetettävä ja vastaanotettava jäsennellyssä sähköisessä muodossa, joka mahdollistaa automaattisen sähköisen käsittelyn. PDF-lasku, jonka lähetät asiakkaalle sähköpostitse, ei sinänsä täytä tätä määritelmää. Laskun on oltava direktiivissä 2014/55/EU lueteltujen eurooppalaisten sähköisen laskun standardien ja sen syntaksien mukainen – käytännössä tämä tarkoittaa EN 16931 -tietomallia. Jäsenvaltiot voivat sallia muita standardeja vain kotimaisille maksutapahtumille, jotka eivät kuulu 262 artiklan piiriin. ViDA itsessään ei vaadi Peppolin käyttöä; Peppol on kanava ja joissakin maissa kansallinen vaatimus, ei direktiivin vaatimus.

Asiakkaan suostumus ei ole enää ongelma. 1. heinäkuuta 2030 alkaen vastaanottajan, olipa kyseessä verovelvollinen tai ei-verovelvollinen oikeushenkilö, etukäteissuostumusta ei enää vaadita EU-standardin mukaisen sähköisen laskun lähettämiseen. Asiakas ei voi sanoa: "Lähettäkää meille PDF-tiedosto.".

Laskutuskello tikittää kymmenen päivää. Artiklan 138 mukaisten arvonlisäverottomien yhteisömyyntien ja edellä mainittujen käänteisen verovelvollisuuden mukaisten liiketoimien lasku on annettava viimeistään 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman eli luovutuksen toteutumisesta. Edellytykset täyttävä kalenterikuukauden yhteenvetolasku on annettava 10 päivän kuluessa kuukauden päättymisestä.

Raportointikello kulkee erikseen. Myyjä toimittaa yleensä tapahtumatiedot, kun lasku on laadittu tai se olisi pitänyt laatia. Ostosten tapauksessa vastaanottaja toimittaa tiedot tyypillisesti 5 päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta, ja viiden päivän sääntö koskee myös ostajan myyjän puolesta laatimia laskuja.

Ja seuraukset näkyvät suoraan rahassa. Jos yhteisökaupan tietoja ei anneta tai ne ovat virheellisiä, veroviranomaiset voivat peruuttaa 138 artiklan mukaisen verovapauden, jos myyjä ei pysty asianmukaisesti perustelemaan puutteita. Tämä tarkoittaa omaa arvonlisäveroa 0%:n sijaan – raportointivirheestä tulee verokulu.

Kaikki tekniset yksityiskohdat eivät ole vielä pöydällä. Komissio 24. syyskuuta 2025 annettu täytäntöönpanostrategia ennakoi digitaalisen raportoinnin selittävien huomautusten valmistuvan vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä ja keskitetyn VIES-tietotekniikan kehittämisen vuosiin 2026–2030 mennessä. Joten: valmistaudu dataan, älä yhteen tiettyyn napin painallukseen.

Mitkä ovat kotimaiset määräajat Virossa, Latviassa ja Liettuassa?

Itämeren kolmikko liikkuu kolmella eri nopeudella, ja yritykseesi vaikuttavat todennäköisesti molemmat – sekä paikallinen sääntö että vuosi 2030.

Maa	Mitä sovelletaan	Alkaen
Viro	Kaupparekisteriin verkkolaskun vastaanottajaksi rekisteröity kirjanpitoyksikkö voi pyytää myyjältä verkkolaskua; EN 16931-1 -standardin vaatimukset täyttävä lasku katsotaan asianmukaisesti laadituksi.	1.07.2025
Latvia	Strukturoidut sähköiset laskut G2G-, B2G- ja G2B-segmenteissä	1.01.2025
Latvia	Näiden segmenttien verkkolaskutietojen toimittaminen VID:lle	1.01.2026
Latvia	Kotimainen B2B-verkkolasku + tietojen toimitus VIDiin (vapaaehtoinen 1.01.2026–31.12.2027)	1.01.2028
Liettua	Arvonlisäverovelvolliset toimittavat tiedot lähetetyistä ja vastaanotetuista laskuista VMI:lle i.SAF-rekisterinä	jo voimassa

Viron malli on vastaanottajakeskeinen: velvoite syntyy, kun ostaja on rekisteröitynyt e-laskun vastaanottajaksi. Kirjanpitolaki antaa hänelle oikeuden pyytää sähköistä laskua 1. heinäkuuta 2025 alkaen ja yhdistää vaatimustenmukaisuuden EN 16931-1 -muotoon.

Latvia kulkee velvollisuuden tietä. VID-verkkolaskusivu Lain mukaan strukturoidun verkkolaskun on oltava XML-muodossa, joka on Latvian kansallisen standardin ja PEPPOL BIS Billing 3.0 -spesifikaation mukainen, ja verkkolasku on toimitettava VID:lle kerran, viimeistään viiden arkipäivän kuluessa sen lähettämisestä. Jos sinulla on Latviassa rekisteröity tytäryhtiö tai myyt Latvian valtion laitokselle, tämä sääntö on sinun asiasi tänään, ei vuonna 2030.

Liettuassa laskutietojen toimittaminen veroviranomaisille on vakiintunut käytäntö – arvonlisäverovelvolliset toimittavat rekisterit lähetetyistä ja vastaanotetuista laskuista VMI-tietojen lähetysympäristö kautta. Sisältö on tuttua, vuonna 2030 kanava ja nopeus muuttuvat.

Käytännön valmistautuminen vuosille 2026–2030

Neljä vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta suurin osa työstä on datan järjestämistä, joka voidaan tehdä välittömästi ja pienin askelin.

• ALV-numeroiden ajat: Jokaisella EU:n yritysasiakkaalla on oltava voimassa oleva ALV-numero. Vuoden 2030 raportointi linkittää laskun ja numeron – vanha tai virheellinen numero tarkoittaa virhettä.
• Tee lista tapahtumista: Kirjoita ylös, mitkä myynneistäsi ovat yhteisömyyntiä, mitkä rajat ylittäviä käänteisen verovelvollisuuden mukaisia palveluja, mitkä kotimaisia myyntejä ja mitkä B2C-myyntiä. Tätä luetteloa käytetään myöhemmin laajuuskarttasi.
• Tarkista tiedot: Onko laskussasi kaikki pakolliset EN 16931 -standardin mukaiset tiedot strukturoituina tietokenttinä, ei vain PDF-tekstinä? Yleisimmät puuttuvat kentät ovat ostajan tunnisteet, toimituspäivämäärä ja veroviite.
• Lyhennä laskun kirjoittamiseen kuluvaa aikaa: 10 päivän sääntö ei sovi yhteen tavan kanssa arkistoida laskuja kasaan kuukauden lopussa. Tarkista, kuka yrityksessäsi todellisuudessa lähettää laskuja ja milloin.
• Kysy erityisesti ohjelmistotoimittajalta: voiko liiketoimintaohjelmisto luoda verkkolaskun EN 16931 -muodossa, onko sillä ERP-rajapinta operaattoriin ja mitä verohallinnon rajapintoja on suunniteltu. Yleinen "tuemme verkkolaskuja" ei ole vastaus.
• Lähetyskanavien kartta: Virossa verkkolaskun vastaanottajan merkintä kaupparekisterissä, Latviassa XML ja VID API, Liettuassa VMI-tiedon esitys. Jokainen kanava tarkoittaa yhtä asetusta, jonka olemassaolo kannattaa tarkistaa ennen kuin asiakas pyytää sitä.
• Pidä silmällä kotimaisia muutoksia ja komission selittävät huomautukset digitaalisesta raportoinnista, jotka sallitaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

Jos yrityksesi myy tavaroita tai palveluita toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle yritykselle, 1. heinäkuuta 2030 ei ole valinnainen päivämäärä. Tietojen järjestäminen ja laskutusprosessi ovat kuitenkin täsmälleen samaa työtä, mikä vähentää manuaalista työtä jo tänään.

Lue myös: englanti · Latvia · Liettuan

Viimeksi tarkistettu: 15. syyskuuta 2026

Usein kysytyt kysymykset

Milloin ViDA:n rajat ylittävän sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin velvoite tulee voimaan?

EU:n laajuinen velvoite rajat ylittäviin yritysten välisiin liiketoimiin tulee voimaan 1. heinäkuuta 2030 neuvoston direktiivin (EU) 2025/516 nojalla. Tästä päivästä lähtien toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle yritykselle lähetettävän laskun on oltava EN 16931 -standardin mukainen strukturoitu sähköinen lasku ja sen tiedot on toimitettava veroviranomaisille reaaliajassa.

Onko pienyrityksille olemassa liikevaihtoon tai määrään perustuvia poikkeuksia ViDA:n sähköisen laskutuksen vaatimuksesta?

ViDA ei aseta liikevaihtokynnystä, laskun vähimmäissummaa tai työntekijämäärän kynnystä rajat ylittävälle raportoinnille. Velvollisuus koskee kaikkia arvonlisäverovelvollisia, jotka suorittavat rajat ylittäviä yritysten välisiä liiketoimia EU:n sisällä, liiketoimen koosta riippumatta.

Mihin päivämäärään mennessä rajat ylittävä B2B-verkkolasku on laadittava ja toimitettava veroviranomaisille?

Tavaratoimitusten ja käänteisen verovelvollisuuden alaisten tapahtumien laskut on laadittava viimeistään 10 päivän kuluessa tapahtumasta. Myyjän on toimitettava tapahtuman tiedot veroviranomaiselle laskun laatimishetkellä; tietojen antamatta jättäminen voi johtaa 0%-arvonlisäverovapauden peruuttamiseen.