ViDA:n (VAT in the Digital Age) sähköisen laskutuksen ja ALV-raportoinnin aikajana koostuu neljästä virstanpylväästä: 1. tammikuuta 2027, 1. heinäkuuta 2028, 1. heinäkuuta 2030 ja 1. tammikuuta 2035. Direktiivi (EU) 2025/516 hyväksytty 11. maaliskuuta 2025 ja tullut voimaan 14. huhtikuuta 2025; Euroopan komissio ViDA-yleiskatsaus Paketin mukaan se otetaan käyttöön asteittain tammikuuhun 2035 asti. Viron, Latvian ja Liettuan oli saatettava ensimmäiset säännökset kansallisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja julkaistava ne viimeistään 31. joulukuuta 2026, ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2027. Pienten yritysten kannalta painokkain määräaika on kuitenkin 1. heinäkuuta 2030. Tästä päivästä lähtien EU:n sisäisen B2B-tavara- ja palvelumyynnin digitaalinen raportointi tulee pakolliseksi.

Mikä on ViDA:n aikajana lyhyesti: vuodet 2027, 2028, 2030 ja 2035?

Neljä huomiota herättävintä päivämäärää ovat: vuosi 2027 tuo pieniä selvennyksiä avointen alustojen käyttäjille, vuosi 2028 laajentaa yhtenäistä arvonlisäverorekisteröintiä ja lisää vastuuta alustoille, vuosi 2030 on varsinainen velvoite sähköiseen laskutukseen ja tiedonsiirtoon rajat ylittävissä yritysten välisissä liiketoimissa, ja vuosi 2035 vaikuttaa vain maihin, joilla on jo kotimainen reaaliaikainen raportointijärjestelmä. Näistä kolme ensimmäistä liittyvät suoraan yrittäjiin, viimeinen on pääasiassa veroviranomaisten välinen yhteensopivuusongelma.

Mikä muuttuu 1. tammikuuta 2027: ensimmäiset muutokset avointen ohjelmistojen ja alustamyynnin osalta?

Tästä päivästä alkaen sitä sovelletaan Direktiivi 2025/516 selvennyksiä, jotka koskevat pääasiassa OSS- ja IOSS-järjestelmien käyttäjiä. Nämä ovat teknisiä korjauksia, eivätkä yleistä verkkolaskuvelvoitetta. Jos yrityksesi ei käytä OSS-järjestelmää, tämä vaihe on käytännössä sinulle näkymätön.

Mikä muuttuu 1. heinäkuuta 2028: yksi ALV-rekisteröinti ja alustavastuu?

Tästä asiat todella alkavat: OSS-järjestelmää laajennetaan, otetaan käyttöön erityismenettely tavaroiden siirtämiseksi toiseen jäsenvaltioon ja otetaan käyttöön pakollinen käänteinen verovelvollisuus, jos myyjä ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi määrämaassa. Toimittajaksi katsottavaa sääntöä sovelletaan lyhytaikaiseen majoitukseen ja kyytipalvelualustoihin – enintään 30 peräkkäisen yön mittainen majoitus katsotaan lyhytaikaiseksi, ja tällaisissa tapauksissa alustasta voi tulla arvonlisäverovelvollinen. Jäsenvaltiot voivat lykätä tämän erityisen alustasäännön täytäntöönpanoa 1. tammikuuta 2030 asti, rekisteröintitietojen tekniset yksityiskohdat ovat täytäntöönpanoasetuksessa 2026/1869, hyväksytty 27. heinäkuuta 2026.

Mitä tapahtuu 1. heinäkuuta 2030: EU:n sisäisen B2B-verkkolaskutuksen ja digitaalisen raportoinnin käännekohta?

Tästä päivästä alkaen verottomat yhteisömyynnit ja tietyt käänteisen verovelvollisuuden alaiset tavaroiden tai palveluiden myynnit ovat pakollisen digitaalisen raportoinnin alaisia. Lasku on laadittava viimeistään 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta (ennakkomaksun tapauksessa 10 päivää ennakkomaksun vastaanottamisesta), myyjän on lähetettävä tapahtumatiedot viimeistään laskun laatimisen eräpäivänä, itselaskutuksen tapauksessa määräaika on viisi päivää. Kaikki nämä säännöt johtuvat Direktiivi 2025/516. Tämä velvoite ei automaattisesti ulotu Viron kotimaankauppaan – Virossa olevaan asiakkaaseen – se koskee rajat ylittävää yritysten välistä myyntiä toiseen EU-maahan.

Mitä ViDA oikeastaan vaatii EN 16931-, UBL- ja Peppol-standardien osalta?

Laki edellyttää, että lasku on eurooppalaisen sähköisen laskutusstandardin mukainen. Komission täytäntöönpanopäätös 2017/1870 Sopivia syntakseja ovat UN/CEFACT CII XML ja UBL 2.1. Peppol on yksi mahdollinen siirtokanava, mutta direktiivi ei määrää sitä pakolliseksi; tärkeää on, että ohjelmistosi pystyy luomaan ja lukemaan EN 16931 -standardin mukaisen koneellisesti luettavan laskun, ei tiettyä verkkoa.

Mitä tapahtuu vuosina 2032–2035: arviointi, siirtymä ja kotimaisten järjestelmien rajat?

Asetus 2025/517 Seuraava vaihe 1. heinäkuuta 2032 koskee jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä ja VIES-tietojen vaihtoa, ei uutta laskun määräaikaa kauppiaalle. Määräaika 1. tammikuuta 2035 velvoittaa yhdenmukaistamaan vain ne jäsenvaltiot, joilla on jo kansallinen reaaliaikainen tapahtumapohjainen raportointijärjestelmä, joten tämä määräaika ei automaattisesti tarkoittanut uutta velvoitetta kaikille jäsenvaltioille.

Mikä on Baltian maiden pk-yritysten tarkistuslista vuosille 2026–2030?

  • Kartoita, kuinka suuri osa myynnistäsi menee toisessa EU-maassa sijaitsevalle yritykselle. Tämä on vuoden 2030 sitoumuksen kohderyhmä.
  • Tarkista kirjanpito- tai toiminnanohjausjärjestelmästäsi, voiko se luoda EN 16931 -standardin mukaisen verkkolaskun.
  • Kerää asiakkaidesi ALV-numerot jo tänään, sillä vuoden 2028 käänteisen verovelvollisuuden sääntö edellyttää niiden paikkansapitävyyttä.
  • Noudata maasi veroviranomaisen täytäntöönpanosäädöksiä vuosina 2026–2027, sillä kotimaiset yksityiskohdat selvennetään ennen 1. tammikuuta 2027.

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä ovat ViDAn käännekohdat vuosina 2027–2035?

ViDA-aikataulun keskeiset päivämäärät ovat 1. tammikuuta 2027, 1. heinäkuuta 2028, 1. heinäkuuta 2030 ja 1. tammikuuta 2035. Nämä päivämäärät määrittävät, milloin eri sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin vaiheet tulevat voimaan.

Mitä 1. heinäkuuta 2030 tarkoittaa sähköiselle laskutukselle?

EU:n sisäisistä B2B-tavara- ja palvelukaupoista tulee tietyissä tapauksissa digitaalisen raportoinnin alaisia 1. heinäkuuta 2030 alkaen. Lasku on laadittava viimeistään 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta.

Ovatko EN 16931 ja Peppol sama vaatimus?

Ei. ViDA edellyttää, että lasku on eurooppalaisen verkkolaskustandardin EN 16931 mukainen. Peppol on yksi mahdollinen siirtokanava, mutta direktiivi ei tee siitä erikseen pakollista.

Tuoko 1. tammikuuta 2035 automaattisesti uuden velvoitteen kaikille maille?

1. tammikuuta 2035 voimaan tuleva asetus yhdenmukaistaa ensisijaisesti niiden jäsenvaltioiden säännöt, joilla on jo käytössään kansallinen reaaliaikainen tapahtumapohjainen raportointijärjestelmä. Se ei siis automaattisesti tarkoita uutta taakkaa kaikille.