E-lasku on suomenkielinen nimitys koneellisesti luettavalle sähköiselle laskulle: lasku, joka lähetetään ja vastaanotetaan jäsennellyssä sähköisessä muodossa, jotta ohjelmisto voi käsitellä sen automaattisesti. Juuri näin se määritellään hankintaviranomaisten ja talouden toimijoiden sähköisestä laskutuksesta annetussa laissa (241/2019), joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2019 ja pani täytäntöön EU:n laskutusdirektiivin 2014/55/EU. Laskun on myös oltava noudattaa eurooppalaista standardia EN 16931. Käytännön ero on yksinkertainen: sähköpostiin liitetty PDF-lasku ei ole verkkolasku, koska jonkun on silti kirjoitettava sen tiedot järjestelmään käsin. Verkkoyhteys siirtyy operaattoriverkon kautta laskutusohjelmasta toiseen ja päätyy vastaanottajan ostolaskujen joukkoon ilman minkäänlaista manuaalista työtä.
Keskeiset tiedot
| Fakta | Arvo | Voimassa alkaen | Lähde |
|---|---|---|---|
| Nettoheiton määritelmä | Lasku, joka on lähetetty ja vastaanotettu strukturoidussa sähköisessä muodossa eurooppalaisen standardin EN 16931 mukaisesti | voimassa 1. huhtikuuta 2019 alkaen | valtiokonttori.fi |
| Lain 241/2019 voimaantulo | Tuli voimaan 1. huhtikuuta 2019 ja panee täytäntöön direktiivin 2014/55/EU; ensimmäinen vaihe koski keskushallinnon elimiä ja yhteishankintayksiköitä. | 1. huhtikuuta 2019 | finlex.fi |
| Oikeus vaatia standardinmukaista sähköistä laskua | Hankintaviranomaisella tai taloudellisella toimijalla on oikeus pyynnöstä saada lasku laissa määritellyssä sähköisessä muodossa. | 1. huhtikuuta 2020 alkaen | finlex.fi |
| Taloudellisen toimijan (elinkeinonharjoittä) määritelmä laissa 241/2019 | Liike- tai ammattitoiminta, jonka liikevaihto tilikaudella on yli 10 000 euroa | syyskuusta 2026 lähtien | finlex.fi |
| Suomen valtion laskun hyväksyminen | Valtio hyväksyy vain verkkolaskuja, jotka ovat eurooppalaisen standardin EN 16931 ja julkishallinnon ohjeiden mukaisia. | 1. huhtikuuta 2020 alkaen | valtiokonttori.fi |
| ViDA:n digitaalisen raportoinnin vaatimukset | Direktiivi (EU) 2025/516, hyväksytty 11. maaliskuuta 2025, tullut voimaan 14. huhtikuuta 2025; sovelletaan EU:n rajat ylittäviin yritysten välisiin liiketoimiin 1. heinäkuuta 2030 alkaen. | 1. heinäkuuta 2030 | verotus-tulli.ec.europa.eu |
PDF-lasku, verkkolasku ja verkkolasku ovat kolme eri asiaa
Nämä kolme sanaa sekoittuvat useimmiten keskusteluissa suomalaisten asiakkaiden kanssa.
PDF-lasku on kuva laskusta. Henkilö lukee sen ja kirjoittaa numerot kenttään. Muodollisesti se on sähköinen asiakirja, mutta se ei ole strukturoidussa muodossa, eikä siksi sovi laissa 241/2019 annettuun verkkolaskun määritelmään.
Arkikielessä suomenkielessä sähköposti tarkoittaa yksityishenkilölle, kuluttajalle, lähetettyä laskua, joka saapuu hänen verkkopankkiinsa. verkkolasku on se, jonka lähetät toiselle yritykselle tai julkiselle sektorille.
Verkkokuva on koneella luettava sanoa, datatiedosto, jossa jokainen kenttä on omalla paikallaan: myyjä, ostaja, laskun numero, eräpäivä, ALV, loppusumma. Juuri siksi ostajan ohjelma voi kirjata sen tileille itsenäisesti.
Konkreettinen esimerkki. Lähetät suomalaiselle asiakkaalle 1 200 euron laskun. PDF-tiedostona se päätyy jonkun postilaatikkoon ja odottaa, kunnes henkilö ehtii syöttää sen. Nettotulostuksena se on heidän ostolaskujonossaan muutamassa minuutissa, ilman että kukaan kirjoittaa mitään.
Onko verkkoheitto pakollinen Suomessa?
Vastaus on täsmällisempi kuin pelkkä kyllä tai ei.
Ei ole olemassa yleistä sääntöä, jonka mukaan jokaisen kahden suomalaisen yrityksen välisen laskun on aina kuljettava verkkomaksuna. Laki 241/2019 tekee kaksi asiaa. Ensinnäkin se velvoittaa julkisen sektorin vastaanottamaan tällaisia laskuja: valtionhallinnon yksiköt ja yhteishankintayksiköt 1. huhtikuuta 2019 alkaen, muut hankintayksiköt 1. huhtikuuta 2020 alkaen. Toiseksi se antaa sinulle oikeus 1. huhtikuuta 2020 alkaen vaatia toiselta hankintaviranomaiselta tai talouden toimijalta laskun täsmälleen kyseisessä laissa määritellyssä sähköisessä laskumuodossa.
Toisin sanoen: suomalainen asiakkaasi voi tarvita verkkokuvan. Kun näin tapahtuu, PDF-tiedosto ei enää toimi.
Laki käsittelee elinkeinonharjoittajana kaikkia liiketoimia tai ammattitoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden liikevaihto tilikaudella on yli 10 000 euroa. Tämä raja ratkaisee, keitä tämä vaatimusoikeus koskee. Kyse ei ole mistään yleisestä kynnysarvosta, jonka ylittyessä verkkolaukaukset tulevat pakollisiksi.
Julkisen sektorin osalta tilanne on selvä. Suomen valtio hyväksyy vain eurooppalaisen standardin mukaisia verkkokuvia, ja laskun on sisällettävä sekä verohallinnon laskutusvaatimusten että julkishallinnon ohjeen pakolliset tietokentät. Jos yksi pakollinen kenttä on tyhjä, lasku ei ole vaatimusten mukainen.
Näin lähetät ensimmäisen sähköpostisi suomalaiselle asiakkaalle
Neljä askelta, ei enempää.
- Kysy asiakkaalta osoitetta: Tarvitset heidän verkkolaskuosoitteensa ja operaattori- tai välittäjätunnuksensa. Nämä kaksi kulkevat aina käsi kädessä.
- Rekisteröidy operaattorille: verkkolaskuoperaattori on palveluntarjoaja, joka voit lähettää ja vastaanottaa laskuja sähköisesti. Ilman operaattoria lasku ei koskaan päädy verkkoon.
- Tarkista laskun kentät: laskun numero, päivämäärä, viitenumero, eräpäivä, ALV-erittely, IBAN-tilinumero ja molempien osapuolten tunnisteet.
- Lähetä se ja lue vahvistus: Operaattorisi näyttää, onko lasku toimitettu vai onko se jumissa.
Mitä OVT-koodi tarkoittaa?
OVT tulee Organisaatiot Ulkoinen Tiedonsiirto, tiedonsiirto organisaatioiden välillä, ja koodia käytetään laskun reitittämiseen oikealle vastaanottajalle. Se alkaa Verohallinnon koodilla 0037, sitten tulee Y-tunnus (y-tunnus) ilman yhdysviivaa, yhteensä 8 merkkiä, ja sen jälkeen halutessasi enintään 5 merkin loppuosa, jotta kokonaispituus pysyy 12 ja 17 merkin välillä: 003723327487, esimerkiksi.
Välittäjätunnus on osa samaa osoitetta ja näyttää, mikä operaattori käsittelee kyseisen asiakkaan laskuliikennettä. Tieke ylläpitää ajantasaista luetteloa operaattoreiden ja pankkien välittäjätunnuksista, ja vastaanottajien OVT-koodit voi tarkistaa julkisesta verkkomaksuosoiterekisteristä.
Finvoice, EN 16931 ja Peppol: kumman valitset?
Kaksi asiaa kannattaa pitää erillään tässä. EN 16931 asettaa tietosisältö, tietosisältö eli laskun sisältämät tiedot. Standardi SFS-EN 16931-1:2017 on saatavilla maksutta SFS:n sivustolta. Suomessa käytössä olevat laskun kuvaukset ovat Finvoice 3.0 ja TEAPPSXML 3.0, ja niiden uusimmat versiot noudattaa kyseistä eurooppalaista standardia. Finvoice on XML-pohjainen viesti.
Käytännössä et valitse muotoa. Operaattorisi tai laskutusohjelmistosi valitsee sen. Sinun tehtäväsi on yksinkertaisesti varmistaa, että lasku täyttää eurooppalaisen standardin.
Kansainvälisten asiakkaiden kohdalla kannattaa kysyä Peppolista. Peppol on Euroopan laajuinen verkkolaskutusverkosto, ja liittymällä siihen voit vastaanottaa laskuja kaikilta yrityksiltä pystyä lähettämään kyseisen verkon kautta. Jos asiakas sijaitsee Suomen ulkopuolella, kysy suoraan operaattoriltasi, hyväksytäänkö kyseisen maan laskut.
Mikä muuttuu vuoteen 2030 mennessä?
EU:n ViDA-paketti (arvonlisävero digitaalisella aikakaudella) oli hyväksytty 11. maaliskuuta 2025 ja tullut voimaan 14. huhtikuuta 2025; säädökset julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 25. maaliskuuta 2025, ja tärkein säädös on neuvoston direktiivi (EU) 2025/516. Voimaantulosta lähtien jäsenvaltiot voivat tehdä sähköisestä laskutuksesta pakollista tietyin edellytyksin.
Kaksi päivämäärää on syytä muistaa. Sähköisiin laskuihin perustuvat digitaalisen raportoinnin vaatimukset alkavat koskea rajat ylittäviä EU:n yritysten välisiä liiketoimia 1. heinäkuuta 2030. Ja 1. tammikuuta 2035 on määräaika, johon mennessä jäsenvaltioiden, jotka käyttävät omaa kotimaista reaaliaikaista tapahtumatason raportointiaan, on saatettava se EU:n mallin mukaiseksi.
Tämä tulkitaan kuitenkin usein väärin. 1. heinäkuuta 2030 ei automaattisesti tee kotimaisesta suomalaisesta B2B-verkkokaupasta pakollista, koska se koskee rajat ylittäviä liiketoimia. Suomen kotimaisen velvoitteen sisältöä tai alkamispäivää ei ole laissa vahvistettu. Aihetta valmistellaan edelleen, ja kysymys siitä, kattaako se pienet yritykset ja millä siirtymäajoilla, on edelleen harkinnan alla.
Siksi on järkevää selvittää osoitteesi ja operaattorisi ennen kuin kukaan vaatii niitä. Aloita jostain helposta: kysy kolmelta suurimmalta suomalaiselta asiakkaaltasi heidän verkko-osoitteensa ja välittäjätunnuksensa. Jos he lähettävät ne, se tarkoittaa, että he ovat valmiita vastaanottamaan laskusi koneellisesti luettavassa muodossa – ja seuraavan laskusi manuaalinen työ vähenee välittömästi.
Saatavilla myös: viroksi
Viimeksi arvosteltu:
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on PDF-laskulla ja verkkolaskulla?
PDF-lasku on digitaalinen dokumenttikuva, joka henkilön on luettava ja tulostettava manuaalisesti kirjanpitoa varten. Verkkolasku on koneluettava XML-tiedosto, joka on eurooppalaisen standardin EN 16931 mukainen ja liikkuu automaattisesti laskutusohjelmistosta toiseen operaattorin verkon kautta. Suomen laskutuslain 241/2019 tarkoittamassa merkityksessä tavallista PDF-tiedostoa ei luokitella verkkolaskuksi.
Onko verkkomaksu pakollinen yritysten välillä Suomessa?
Yleistä automaattista velvoitetta kaikille yrityksille ei ole, mutta laki 241/2019 antaa ostajalle laillisen oikeuden pyytää verkkolaskua. Jos kauppakumppanin vuotuinen liikevaihto ylittää 10 000 euroa tai se on julkinen sektori ja vaatii vakiomuotoisen verkkolaskun, myyjä ei voi enää rajoittaa itseään PDF-tiedostoon.
Mikä on OVT-token ja miten se muodostetaan?
OVT-koodi edustaa organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa ja toimii sähköisenä maksuosoitteena. Koodi alkaa Suomen veroviranomaisen etuliitteellä 0037, jota seuraa yrityksen 8-numeroinen y-koodi ilman yhdysviivaa ja tarvittaessa enintään viisinumeroinen osastomäärite. Koodin kokonaispituus vaihtelee 12–17 merkin välillä.