Verkkolasku on suomalainen koneluettava sähköinen lasku: lasku, joka laaditaan, lähetetään ja vastaanotetaan jäsennellyssä sähköisessä muodossa, jotta ohjelmisto voi käsitellä sen automaattisesti. Juuri näin sanoo hankintayksiköiden ja yritysten sähköisestä laskutuksesta annettu laki (241/2019), joka tuli voimaan 1.4.2019 ja EU:n laskutusdirektiivin 2014/55/EU täytäntöönpanoa. Lisäksi laskun on oltava noudattaa eurooppalaista standardia EN 16931. Käytännön ero on yksinkertainen: sähköpostiin liitetty PDF-lasku ei ole verkkolasku, koska jonkun on silti syötettävä sen tiedot manuaalisesti järjestelmään. Verkkolasku siirtyy laskutusohjelmistosta toiseen operaattorin verkon kautta ja päätyy ostolaskujen joukkoon ilman manuaalista puuttumista asiaan.
Perustiedot
| Fakta | Arvo | Voimassa alkaen | Lähde |
|---|---|---|---|
| Verkkolasu tai sähköhaukun määritelmä | Lasku, joka on laadittu ja vastaanotettu jäsennellyssä sähköisessä muodossa ja eurooppalaisen standardin EN 16931 mukainen | voimassa 1.4.2019 alkaen | valtiokonttori.fi |
| Lain 241/2019 voimaantulo | Tuli voimaan 1.4.2019 ja panee täytäntöön direktiivin 2014/55/EU; ensimmäisessä vaiheessa keskushallinnon virastot ja yhteiset hankintayksiköt | 1.4.2019 | finlex.fi |
| Oikeus pyytää vakiomuotoista sähköistä laskua | Hankintayksiköllä ja yrittäjällä on oikeus pyynnöstä saada sähköinen lasku laissa määritellyssä muodossa. | 1.4.2020 alkaen | finlex.fi |
| Yrittäjän määritelmä (elinkeinonharjoittaja) laissa 241/2019 | Taloudellinen toiminta, jonka liikevaihto on yli 10 000 euroa tilikaudessa | vuodesta 2026-09 alkaen | finlex.fi |
| Suomen valtion laskujen vastaanottaminen | Valtio hyväksyy verkkolaskuina vain sellaisia laskuja, jotka ovat eurooppalaisen standardin EN 16931 ja julkishallinnon ohjeiston mukaisia. | 1.4.2020 alkaen | valtiokonttori.fi |
| ViDA:n digitaalisen raportoinnin vaatimukset | Direktiivi (EU) 2025/516, hyväksytty 11.3.2025, tullut voimaan 14.4.2025; rajat ylittävien EU:n yritysten välisten liiketoimien osalta 1.7.2030 alkaen | 1.7.2030 | verotus-tulli.ec.europa.eu |
PDF-lasku, e-lasku ja verkkolasku eivät ole sama asia
Nämä kolme sanaa sekoitetaan useimmiten keskenään kommunikoitaessa suomalaisten asiakkaiden kanssa.
PDF-lasku on kuva laskusta. Henkilö lukee sen ja syöttää numerot. Muodollisesti se on sähköinen asiakirja, mutta se ei ole jäsennellyssä muodossa, eikä siksi kuulu laissa 241/2019 annetun sähköisen laskun määritelmän piiriin.
Suomalaisessa kielenkäytössä e-laskulla tarkoitetaan ensisijaisesti yksityishenkilölle tai kuluttajalle lähetettyä laskua, joka saapuu heidän verkkopankkiinsa. Verkkolaskulla puolestaan tarkoitetaan laskua, jonka lähetät toiselle yritykselle tai julkiselle sektorille.
Verkkolasku on koneellisesti luettava viesti – datatiedosto, jossa jokaisella tiedolla on oma paikkansa: myyjä, ostaja, laskun numero, maksuehto, ALV, summa. Siksi ostajan ohjelma voi syöttää sen itse kirjanpitojärjestelmään.
Konkreettinen esimerkki: Lähetät 1 200 euron laskun suomalaiselle asiakkaalle. PDF-muodossa se menee jonkun postilaatikkoon ja odottaa, kunnes heillä on aikaa syöttää se. Verkkolaskuna se saapuu laskujonoon muutamassa minuutissa ilman, että kukaan tulostaa mitään.
Onko verkkopankkipalvelut pakollisia Suomessa?
Vastaus on täsmällisempi kuin yksinkertainen "kyllä" tai "ei".
Ei ole olemassa yleistä sääntöä siitä, että jokainen suomalaisten yritysten välinen lasku tulisi aina lähettää sähköisenä laskuna. Laki 241/2019 tekee kaksi asiaa. Ensinnäkin se velvoittaa julkisen sektorin hyväksymään tällaiset laskut – valtion virastot ja yhteishankintayksiköt 1.4.2019 alkaen ja muut hankintayksiköt 1.4.2020 alkaen. Toiseksi se säätää 1.4.2020 alkaen oikeus vaatia toisen hankintayksikön tai yrittäjän tässä laissa määritellyn sähköisen laskun muodossa oleva lasku.
Esimerkiksi: Suomalainen asiakkaasi saattaa pyytää sähköistä laskua. Jos näin käy, PDF-tiedosto ei enää sovellu.
Laki määrittelee elinkeinonharjoittajan liiketoiminta- tai ammattitoimintaa harjoittavaksi henkilöksi, jonka vuotuinen liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Tämä raja määrittää, kenellä on oikeus tähän vaatimukseen – se ei ole yleinen kynnys velvollisuudelle käyttää sähköisiä maksuja.
Julkisen sektorin kanssa asioidessa asia on selvä. Valtio ottaa hyväksyy vain eurooppalaisten standardien mukaisia verkkolaskuja ja laskun on sisällettävä sekä veroviranomaisen selvitysvaatimusten että julkishallinnon ohjeiden pakolliset tietokentät. Jos jokin pakollinen kenttä on tyhjä, kyseessä ei ole oikea lasku.
Näin lähetät ensimmäisen verkkolaskusi suomalaiselle asiakkaalle
Neljä askelta, ei enempää.
- Kysy asiakkaalta osoitetta: Tarvitset e-lompakkoosoitteen (verkkolaskuosoite) ja sen operaattori- tai välittäjätunnuksen (välittäjätunnus). Molemmat menevät yhdessä.
- Tee sopimus operaattorin kanssa: Verkkolaskuoperaattori on palveluntarjoaja, joka voit lähettää ja vastaanottaa laskuja sähköisesti. Ilman operaattoria lasku ei kulje verkkoon asti.
- Tarkista tiedot: laskun numero, päivämäärä, viitenumero, maksuehto, ALV-jako, IBAN-koodi ja molempien osapuolten tunnistetiedot.
- Lähetä ja katso vahvistus: Operaattori näyttää, onko lasku toimitettu vai onko se viivästynyt.
Mitä OVT-symboli tarkoittaa?
OVT on lyhenne sanoista Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto, ja tätä tunnistetta käytetään laskun ohjaamiseen oikealle vastaanottajalle. Tunniste alkaa veroviranomaisen tunnuksella 0037, jonka jälkeen tulee y-tunnus ilman yhdysviivaa (8 merkkiä) ja valinnaisesti enintään 5 merkkiä tarkennusta, joten kokonaispituus on 12–17 merkkiä – esimerkiksi 003723327487.
Operaattoritunniste on osa samaa osoitetta ja osoittaa, minkä operaattorin kautta asiakkaan laskut lähetetään. Tieke ylläpitää ajantasaista luetteloa operaattori- ja välittäjätunnisteista, ja vastaanottajien OVT-tunnisteita voi hakea julkisesta sähköisen maksun osoiterekisteristä.
Finvoice, EN 16931 ja Peppol – kumman valita?
Tässä kannattaa pitää kaksi asiaa erillään. EN 16931 määrittää laskun. tietosisältö ts. mitä tietoja laskulla on oltava; standardi SFS-EN 16931-1:2017 on saatavilla maksutta SFS:n verkkosivuilta. Suomessa käytetään laskun kuvauksista Finvoice 3.0 ja TEAPPSXML 3.0, ja niiden uusimmat versiot noudattaa tätä eurooppalaista standardia. Finvoice on XML-pohjainen viesti.
Käytännössä et valitse muotoa – sen tekee operaattori tai laskutusohjelmistosi. Sinun vastuullasi on varmistaa, että lasku täyttää eurooppalaisen standardin.
Kansainvälisten asiakkaiden kanssa kannattaa kysyä Peppolista. Peppol on eurooppalainen verkkolaskuverkosto ja sen myötä Liittymällä voit vastaanottaa laskuja kaikilta yrityksiltä., kuka voi lähettää tämän verkon kautta. Jos asiakas sijaitsee Suomen ulkopuolella, kysy suoraan operaattorilta, hyväksytäänkö heidän maastaan tulevia laskuja.
Mikä muuttuu vuoteen 2030 mennessä?
EU:n ViDA-paketti (arvonlisävero digitaalisella aikakaudella) hyväksyttiin hyväksytty 11.3.2025 ja tullut voimaan 14.4.2025; Lainsäädäntö julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 25.3.2025, ja perussäädös on neuvoston direktiivi (EU) 2025/516. Lain voimaantulon jälkeen jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön pakollisen sähköisen laskutuksen tietyin edellytyksin.
On kaksi päivämäärää, jotka on syytä muistaa. Sähköiseen laskuun perustuvaa digitaalista raportointia koskevat vaatimukset tulevat voimaan rajat ylittäviin EU:n yritysten välisiin liiketoimiin 1.7.2030. Ja 1.1.2035 on määräaika, johon mennessä jäsenvaltioiden, joilla on omat kotimaiset reaaliaikaiset tapahtumapohjaiset raportointinsa, on yhdenmukaistettava ne EU:n mallin kanssa.
Tätä kuitenkin tulkitaan usein väärin. 1.7.2030 ei automaattisesti tee yritysten välisistä verkkomaksuista pakollisia Suomen sisällä – se koskee rajat ylittäviä maksutapahtumia. Suomen kotimaisen velvoitteen sisältöä tai voimaantulopäivää ei ole laissa vahvistettu; aihe on vielä valmisteluvaiheessa ja pienten yritysten velvoitetta ja siirtymäaikoja vielä pohditaan.
Siksi on hyvä tietää osoitteesi ja operaattorisi ennen kuin kukaan kysyy niitä. Aloita yksinkertaisella tavalla: kysy kolmelta suurimmalta suomalaiselta asiakkaaltasi heidän verkkolaskuosoitteensa ja välittäjätunnuksensa. Jos he lähettävät ne, se tarkoittaa, että he ovat valmiita hyväksymään laskusi koneellisesti luettavina – ja seuraava laskusi on vähemmän manuaalinen.
Lue myös: englanti
Viimeksi tarkistettu:
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on PDF-laskulla ja verkkolaskulla?
PDF-lasku on digitaalinen dokumenttikuva, joka henkilön on luettava ja tulostettava manuaalisesti kirjanpitoa varten. Verkkolasku on koneluettava XML-tiedosto, joka on eurooppalaisen standardin EN 16931 mukainen ja liikkuu automaattisesti laskutusohjelmistosta toiseen operaattorin verkon kautta. Suomen laskutuslain 241/2019 tarkoittamassa merkityksessä tavallista PDF-tiedostoa ei luokitella verkkolaskuksi.
Onko verkkomaksu pakollinen yritysten välillä Suomessa?
Yleistä automaattista velvoitetta kaikille yrityksille ei ole, mutta laki 241/2019 antaa ostajalle laillisen oikeuden pyytää verkkolaskua. Jos kauppakumppanin vuotuinen liikevaihto ylittää 10 000 euroa tai se on julkinen sektori ja vaatii vakiomuotoisen verkkolaskun, myyjä ei voi enää rajoittaa itseään PDF-tiedostoon.
Mikä on OVT-token ja miten se muodostetaan?
OVT-koodi edustaa organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa ja toimii sähköisenä maksuosoitteena. Koodi alkaa Suomen veroviranomaisen etuliitteellä 0037, jota seuraa yrityksen 8-numeroinen y-koodi ilman yhdysviivaa ja tarvittaessa enintään viisinumeroinen osastomäärite. Koodin kokonaispituus vaihtelee 12–17 merkin välillä.