Vastaus vuodelle 2026: B2B ja B2G samanaikaisesti pähkinänkuoressa

Ei. Virossa sähköinen laskutus ei ole pakollinen kaikille yritysten välisille laskuille vuonna 2026. Kirjanpitolain 7¹ §:n 7 momentti antaa oikeuden pyytää verkkolaskua vain niille yrityksille, jotka ovat rekisteröityneet verkkolaskun vastaanottajiksi kaupparekisteriin. Jos asiakkaasi ei ole tehnyt niin, voit jatkaa PDF-laskun tai laskun lähettämistä muussa sovitussa muodossa. Julkishallinnon laitosten tapauksessa tilanne on toinen: ne kaikki ovat jo rekisterissä verkkolaskun vastaanottajina, joten Euroopan komission yleiskatsaus Virosta Aiempi 1. heinäkuuta 2019 alkanut verkkolaskukäytäntö jatkuu olennaisesti. Lyhyesti sanottuna: yritysten välisessä laskutuksessa ostajan rekisteröityminen ratkaisee, yritysten välisessä laskutuksessa vastaus on käytännössä edelleen kyllä.

B2B (yritysten välinen) B2G (julkinen sektori ostajana)
Onko sähköinen lasku pakollinen? Vain jos ostaja on rekisteröitynyt verkkolaskun vastaanottajaksi Käytännössä kyllä, kaikki julkisen sektorin yksiköt ovat rekisterissä.
Oikeusperusta Kirjanpitolaki §7¹(7) Sama säännös koskee kaikkia kirjanpitovelvollisia.
Kuinka tarkistaa RIKin maksuton tiedustelu verkkolaskun vastaanottajista Odota sähköistä laskua, ellei toisin ole kirjallisesti sovittu.
Jos ostaja ei vaadi Vapaamuotoinen (PDF, paperi, muu sopimus) Sopimus poikkeuksesta sallittu vuoden 2025 muutoksen jälkeen
Oletusstandardi Standardin EN 16931 oletetaan olevan oikein muotoiltu Sama

Mikä muuttui 1. heinäkuuta 2025?

Kesään 2025 asti kirjanpitolaissa oli erillinen säännös, joka koski vain julkisen sektorin ostajia. Yritysten välisen sähköisen laskun velvoite on ollut voimassa Virossa 1. heinäkuuta 2019 alkaen, kuten on vahvistettu. Euroopan komission sähköisen laskutuksen yleiskatsaus. Kirjanpitolain muutoksella, joka julkaistiin numerolla RT I, 10.10.2024, 1, tämä erityissäännös korvattiin yleisemmällä, rekisteripohjaisella säännöllä: “ostaja valitsee” -periaate koskee nyt kaikkia kirjanpitoyksiköitä, ei pelkästään valtion virastoja. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa, että B2G ja B2B kuuluvat nyt saman pykälän piiriin. Ero ei ole toimiala, vaan se, onko tietty ostaja rekisteröitynyt vastaanottajaksi.

B2B: milloin virolainen yritys voi pyytää verkkolaskua?

Jos asiakkaasi on virolainen yritys, ensimmäinen kysymys on yksinkertainen: onko se rekisteröitynyt verkkolaskun vastaanottajaksi kaupparekisteriin vai ei? Valtiovarainministeriön selitys Lain mukaan kaikilla kirjanpitovelvollisilla on tämä oikeus 1. heinäkuuta 2025 alkaen, ja 12. tammikuuta 2026 mennessä rekisteröityneitä yrityksiä on noin 18 000.

Tarkista se itse, äläkä usko asiakasta. RIKin maksuton tiedustelu verkkolaskun vastaanottajista, jonka kyselyn nimi on arireg.earveRegistriParing_v1, palauttaa vastaanottajan tilan ja palveluntarjoajan tunnuksen rekisterikoodin perusteella, eikä sen käyttämiseen tarvita sopimusta.

  • Tarkista: Syötä asiakkaan rekisterikoodi RIK-kyselyyn ja katso, onko vastaus "OK".
  • Lähetä strukturoitu verkkolasku: Kun asiakas on rekisteröitynyt, vastaanota lasku määrittämänsä kanavan tai operaattorin kautta, älä sähköpostitse PDF-tiedostona.
  • Sopithan kirjallisesti, jos haluat eri muodon: Kirjanpitolaki sallii osapuolten sopia eri muodosta tai standardista. Kirjoita tämä sopimus jonnekin muistiin, sen ei tarvitse olla suullinen.

Jos ostajaa ei ole rekisteröity vastaanottajaksi, sinun ei ole pakko luoda verkkolaskua ollenkaan. PDF-lasku toimii edelleen.

B2G: Miksi odottaa sähköistä laskua julkisen sektorin kumppanilta?

Valtion ja paikallishallinnon virastot olivat sähköisten laskujen vastaanottajia jo ennen vuoden 2025 muutosta. Euroopan komission mukaan Viron yritysten välinen verkkolaskuvelvoite on ollut voimassa 1. heinäkuuta 2019 alkaen. Vuoden 2025 muutoksen jälkeen kaikki julkisen sektorin yksiköt pysyivät kaupparekisterissä verkkolaskujen vastaanottajina, ja Valtiovarainministeriön selitys Edellisen järjestelmän mukaan ne ovat olennaisesti edelleen aiemman järjestelmän alaisia. Ero aiempaan: muutoksen jälkeen julkisen sektorin laitoksilla ei enää ole kieltoa tehdä poikkeuksia ja hyväksyä laskuja muissa muodoissa, jos ne niin haluavat. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa sinulle: jos myyt valtion laitokselle tai paikallishallinnolle, voit odottaa sähköistä laskua, kunnes olet saanut kirjallisen vahvistuksen siitä, että he suostuvat johonkin muuhun.

Mikä muoto ja lähetystapa on oikea: EN 16931, virolainen XML, PDF vai Peppol?

Sähköpostitse lähetetty PDF-lasku ei ole verkkolasku. Valtiovarainministeriön selitys Verkkolaskustandardin mukaan verkkolasku on digitaalisesti alun perin luotu, standardoitu ja koneellisesti luettava tiedosto. PDF on vain kuva laskusta, ei verkkolasku. Tämä ero on tärkeä, koska monet yritykset olettavat, että sähköpostitse lähetetty PDF täyttää jo vaatimuksen.

Kirjanpitolain mukaan oletetaan, että Eurooppalaisen standardin EN 16931-1 mukaisesti (eli eurooppalainen verkkolaskustandardi ja koneellisesti luettava vaatimus) muotoillaan automaattisesti oikein. Osapuolet voivat sopia myös muusta sopivasta standardista, kuten Viron paikallisesta verkkolaskun XML-muodosta, jota käytetään edelleen rinnakkain eurooppalaisen standardin kanssa.

Peppol on tässä oma aiheensa, joka on syytä selventää: Peppol on turvallinen laskunvälitysverkko, ei lakisääteinen velvoite. Euroopan komission yleiskatsaus Viron hallituksen mukaan Viro käyttää hajautettua mallia, jossa yritykset vastaanottavat verkkolaskuja yksityisten operaattoreiden (esim. Telema, Finbite, Billberry, Unifiedpost, E-arveldaja) kautta, eikä valtio vaadi Peppol-kanavan olevan ainoa sallittu kanava. Tämä on yksi mahdollinen yhteyskanava muiden joukossa.

Onko verkkolaskuille ylärajaa, vai pysyykö KMD INF 1 000 eurossa?

Tässä kohtaa suurin hämmennys syntyy: kirjanpitolaissa ei ole mitään rajoitusta sähköisen laskun velvollisuudelle. §7¹ kohta 7 Euromäärää ei ole. Laukaiseva tekijä on ainoastaan ostajan rekisteröity tila, ei laskun summa.

Tämä on eri sääntö kuin arvonlisäveroilmoituksen liite, joka tunnetaan lyhenteellä KMD INF. KMD INF -lomakkeen ohjeet ALV-ilmoituksen mukaan tiedot oikeushenkilöille, yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä valtion, kunnan ja kaupungin viranomaisille osoitetuista laskuista, joissa on ilmoitettu arvonlisäverokantojen 24%, 13% ja 9% mukaisesti verotettava liikevaihto, näkyvät ALV-ilmoituksen liitteessä, jos laskujen arvonlisäveroton kokonaissumma on vähintään 1 000 euroa verokautta ja tapahtumakumppania kohden. Yksityishenkilöille osoitettuja laskuja ei näytetä tässä liitteessä.

Eli tuo 1 000 euroa koskee veroilmoitusta, ei sähköisen laskun velvoitteen syntymistä. Kyseessä on kaksi eri lakia ja kaksi eri prosessia, jotka usein sekoittuvat.

Mikä voi muuttua: mitä Viron 2027-suunnitelma ja EU:n ViDA tuovat tullessaan?

Sanamuotojen kanssa on oltava tarkkana, koska kaksi erillistä asiaa liikkuu rinnakkain.

Viron valtiovarainministeriö on ehdottanut KMD INF:n 1 000 euron rajan poistamista ja sähköisen laskutuksen tekemistä pakolliseksi kaikille arvonlisäverovelvollisille. Tarkkaa voimaantulovuotta ei ole vahvistettu missään tässä mainituista virallisista lähteistä, joten sitä on pidettävä toistaiseksi vahvistamattomana suunnitelmana. Kyseessä on tällä hetkellä poliittinen kehitysvaihe, ei voimassa oleva laki. Luonnosta ei ole vielä hyväksytty, joten vuonna 2026 ei voida väittää, että yleinen yritysten välinen sähköisen laskutuksen velvoite olisi jo voimassa tai että sen voimaantulo olisi pysyvästi vahvistettu.

EU-tasolla on käynnissä erillinen prosessi nimeltä ViDA (VAT in the Digital Age) eli paketti alv-järjestelmän mukauttamiseksi digitaaliseen aikakauteen. Euroopan komission työsuunnitelman 2026 julkistus EU:n rajat ylittävien yritysten välisten liiketoimien digitaalista raportointia koskevien vaatimusten eli pakolliseen sähköiseen laskutukseen perustuvien sääntöjen mukaan ne tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2030, ja sähköisestä laskutuksesta tulee tästä päivästä lähtien oletusarvoinen maksutapa rajat ylittävissä liiketoimissa. Tämä määräaika koskee EU:n sisäistä rajat ylittävää kauppaa, ei suoraan Viron sisäistä yritysten välistä liikevaihtoa. Viron ehdottama kotimainen muutos ja EU:n vuoden 2030 ViDA-määräaika eivät ole sama uudistus, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa.

Usein kysytyt kysymykset

Tuleeko sähköinen lasku pakolliseksi kaikille yritysten välisille laskuille vuonna 2026?

Ei, verkkolasku on pakollinen vain, jos ostaja on rekisteröitynyt verkkolaskun vastaanottajaksi kaupparekisteriin. Jos asiakasta ei ole rekisteröitynyt, voidaan lähettää PDF-lasku tai muu sovittu laskumuoto.

Mikä muuttui 1. heinäkuuta 2025?

Kirjanpitolain muutos korvasi julkisen sektorin erityissäännöksen yleisemmällä rekisteripohjaisella säännöllä. Ostaja valitsee -periaate koskee nyt kaikkia kirjanpitovelvollisia, ei pelkästään valtion laitoksia.

Miten tarkistaa, onko asiakas e-laskun vastaanottaja?

Käytä ilmaista RIK-kyselyä arireg.earveRegistriParing_v1. Syötä asiakkaan rekisterikoodi ja katso, onko vastaus 'OK'. Kysely ei vaadi sopimusta.

Onko sähköisille laskuille ylärajaa?

Ei, kirjanpitolaissa ei ole ylärajaa verkkolaskuvelvollisuudelle. 1 000 euron raja koskee vain KMD INF -veroilmoitusta, ei verkkolaskuvelvollisuuden syntymistä.