Mikä on ViDA? EU:n alv-uudistus ja määräajat

ViDA eli „arvonlisävero digitaalisella aikakaudella“ on Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmän uudistuspaketti – eikä se ole enää luonnos. Neuvosto hyväksyi paketin 11. maaliskuuta 2025, se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 25. maaliskuuta 2025 ja se tuli voimaan 14. huhtikuuta 2025. Euroopan komission ViDA-sivun mukaan Se toteutetaan vaiheittain tammikuuhun 2035 mennessä. Yrityksellesi on kolme tärkeää virstanpylvästä: 14. huhtikuuta 2025 alkaen jäsenvaltiot voivat vaatia kansallisia sähköisiä laskuja, 1. heinäkuuta 2028 alkaen alustoja ja yhtenäistä arvonlisäverovelvollisen rekisteröintiä koskevat säännöt muuttuvat, ja 1. heinäkuuta 2030 alkaen rajat ylittävät yritysten väliset liiketoimet on selvitettävä strukturoidulla sähköisellä laskulla ja niiden tiedot on toimitettava veroviranomaisille.

ViDA minuutissa: mitä hyväksyttiin ja milloin

Paketti koostuu kolmesta säädöksestä, jotka kaikki tulivat voimaan 11. maaliskuuta 2025: Neuvoston direktiivi (EU) 2025/516, jolla muutettiin alv-direktiiviä 2006/112/EY, Neuvoston asetus (EU) 2025/517 hallinnollisesta yhteistyöstä ja Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/518.

Tässä kohtaa on syytä kumota yleinen väärinkäsitys. ViDA ei luonut EU:n laajuista kansallista yritysten välistä verkkolaskutusvelvoitetta. Sen voimaantulo antoi jäsenvaltioille vain oikeuden ottaa käyttöön pakollinen kansallinen verkkolaskutus tietyin ehdoin – jokainen maa päättää itse, tekeekö se niin ja milloin. Verkkolaskutus tulee EU-tasolla pakolliseksi rajat ylittävässä yritysten välisessä kaupassa, ja vasta vuonna 2030. Sitä ennen on kansallista politiikkaa.

Tämän järjestämiseksi komissio on ryhtynyt asteittaiseen täytäntöönpanoon: heinäkuussa 2026 julkaistiin täytäntöönpanoasetus (EU) 2026/1869, jolla ajantasaistetaan erityisten arvonlisäverojärjestelmien yksityiskohtaiset säännöt ja lisätään oma moduuli tavaroiden siirtoa varten.

ViDA-aikajana: 2025, 2027, 2028, 2030 ja 2035

Päivämäärä	Mitä muutoksia	Ketä huolestuttaa?
14.04.2025	Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön pakollisen kansallisen sähköisen laskutuksen; IOSS-valvontatyökaluja parannetaan	Kaikki yritykset, mutta vain sellaisten maiden kautta, jotka käyttävät oikeutta
01.01.2027	OSS laajenee kattamaan B2C-sähköautojen latauspalvelut; selvennyksiä OSS- ja IOSS-käyttäjille	Verkkokauppa, B2C-palveluiden myyjät
01.07.2028	Majoitus- ja maantieliikenteen henkilöliikennealustojen toimittajiksi katsottavaa periaatetta koskeva sääntö (osavaltio voi lykätä soveltamista 1.1.2030 asti); Yksittäinen ALV-rekisteröinti ja pakollinen käänteinen verovelvollisuus sijoittautumattomille toimittajille	Alustat, niiden kautta palveluja tarjoavat yrittäjät, rajat ylittävät myyjät
01.07.2030	Digitaalinen raportointi (DRR) rajat ylittäville B2B-tapahtumille; sähköisestä laskusta tulee oletuslaskutusmenetelmä	Kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset, jotka suorittavat lueteltuja rajat ylittäviä liiketoimia
01.01.2035	Maiden, joilla on kotimaisia reaaliaikaisia tapahtumaperusteisia raportointivelvoitteita, on yhdenmukaistettava järjestelmänsä EU:n mallin kanssa.	Yritykset maista, joilla on jo oma raportointijärjestelmänsä

Komissio Työohjelma vuodelle 2026 vahvistaa saman määräyksen ja lisää, että 1. heinäkuuta 2030 alkaen rajat ylittävä raportointi perustuu pakolliseen sähköiseen laskutukseen.

1. heinäkuuta 2030 alkaen: keitä sähköisen laskutuksen ja raportoinnin velvoitteet koskevat?

Uusi 262 artikla yhdistää velvollisuuden neljään liiketoimityyppiin: tavaroiden yhteisöluovutuksiin ja omien tavaroiden siirtoihin, tavaroiden yhteisöhankintoihin sekä lueteltuihin käänteisen verovelvollisuuden alaisina oleviin luovutuksiin ja hankintoihin. Direktiivi 2025/516 liittää tämän velvoitteen kaikkiin arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröityihin verovelvollisiin – yleistä liikevaihtorajaa tai pienyritysten poikkeusta rajat ylittävälle raportoinnille ei ole.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kolmen hengen IT-yritys Tallinnassa, joka myy yhden palvelun kuukaudessa Riikaan, on täsmälleen saman velvoitteen alainen kuin suuri viejä. Puhtaasti kotimaassa tapahtuva myynti virolaiselle asiakkaalle ei kuulu EU:n katastrofiriskin vähentämisasetuksen piiriin – sitä säännellään Viron lainsäädännössä.

Laskutus- ja raportointityönkulun muutokset

ViDA:n tarkoittama verkkolasku on lasku, joka lähetetään ja vastaanotetaan jäsennellyssä sähköisessä muodossa, joka mahdollistaa automaattisen käsittelyn. PDF-lasku ei täytä tätä ehtoa: se on ihmisen luettavassa muodossa oleva asiakirja, ei koneellisesti luettava aineisto. Sähköpostin liitetiedostosta ei tule verkkolaskua pelkästään siksi, että se lähetetään sähköisesti.

Kaksi käsitettä sekoitetaan tässä jatkuvasti. EN 16931 on eurooppalainen verkkolaskustandardi, joka kuvaa laskulla olevat tietokentät ja niiden merkitykset; se on kehittynyt Direktiivi 2014/55/EU julkisen sektorin laskuille. Peppol puolestaan on siirtoverkko – kanava, jonka kautta lasku siirtyy ohjelmistostasi asiakkaan ohjelmistoon. Standardi kertoo, mitä laskulla on; verkko kertoo, miten se sinne päätyy.

ViDA edellyttää, että jäsenvaltiot sallivat tietojen toimittamisen eurooppalaisen sähköisen laskun standardin mukaisessa muodossa. Lopullinen tekninen kuva ei kuitenkaan ole vielä valmis: tarkat sallitut syntaksit, validointisäännöt ja kansalliset erityispiirteet määritetään vasta täytäntöönpanosäädöksillä ja kansallisilla päätöksillä, jotka on esitetty komission vuoden 2026 työohjelmassa. Älä siis odota nyt tiettyä luetteloa tiedostomuodoista – odota mahdollisuutta luoda ja hyväksyä strukturoituja laskuja yleisesti.

Määräajat lyhenevät. Yhteisön sisäisten tavaramyyntien ja lueteltujen käänteisen verovelvollisuuden alaisten tavaroiden osalta lasku on laadittava viimeistään 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta; sama 10 päivän määräaika koskee myös asiaankuuluvaa ennakkomaksulaskua maksun vastaanottamisen jälkeen. Tiedot toimitetaan jäsenvaltiolle, joka on myöntänyt tapahtumassa käytetyn arvonlisäverotunnisteen.

Esimerkki: 1 200 euron palvelulasku Virosta Latviaan

Virolainen yrityksesi myy konsultointipalvelun latvialaiselle asiakkaalle 1 200 eurolla, ja lasku menee käänteiseen verovelvollisuuteen – ostaja laskee arvonlisäveron omassa maassaan. 1. heinäkuuta 2030 jälkeen se näyttää tältä:

• Laskuttaa: Luot strukturoidun verkkolaskun, etkä PDF-tiedostoa, ja lähetät sen 10 päivän määräajan kuluessa.
• Raportointisi: Myyjänä lähetät maksutapahtuman tiedot, kun lasku on lähetetty tai se olisi pitänyt lähettää.
• Asiakasraportointi: Latvialainen ostaja toimittaa ostotiedot viimeistään viiden päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta.
• Jos tietoja puuttuu: Yhteisömyynnin osalta veroviranomainen voi evätä arvonlisäverovapautuksen, jos vaadittuja tietoja ei ole annettu tai ne ovat virheellisiä, ellei myyjä pysty asianmukaisesti perustelemaan puutteellisuutta.

Tämä viimeinen seikka selittää, miksi asiakkaan ALV-numeron ja käänteisen verovelvollisuuden logiikan asianmukaisuuden varmistaminen ei ole kirjanpitäjälle enää vähäpätöinen asia, vaan taloudellinen riski.

Alustat ja yksi ALV-rekisteröinti

1. heinäkuuta 2028 alkaen – tai viimeistään 1. tammikuuta 2030 alkaen, jos jäsenvaltio hyödyntää sallittua lykkäystä – lyhytaikaisen majoituksen ja maanteiden henkilöliikenteen alustaa pidetään yleensä itse palveluntarjoajana. Lyhytaikainen majoitus tarkoittaa enintään 30 peräkkäistä yötä. Poikkeus sovelletaan, jos varsinainen palveluntarjoaja antaa alustalle asiaankuuluvan ALV-numeron ja vahvistaa, että se maksaa ALV:n itse.

Yhteinen ALV-rekisteröinti laajentaa avoimen lähdekoodin palveluita lisäämällä oman tavaransiirtomoduulin, uuden korjausmekanismin ja pakollisen käänteisen verovelvollisuuden ulkomaisille toimittajille. Jos yrityksesi on säännöllinen paikallinen B2B-palvelu, tämä osa ei muuta päivittäistä laskutustasi juurikaan. Jos myyt kuluttajille toisessa EU-maassa tai varastoit tavaroita ulkomaisessa varastossa, tämä muuttuu sinulle.

Viro, Latvia ja Liettua: mikä on jo voimassa ennen vuotta 2030

Baltiassa on kolme eri tempoa, eikä niitä pidä sekoittaa ViDAan.

Kirjanpitolain muutoksen mukaan Kaupparekisteriin verkkolaskun vastaanottajaksi rekisteröitynyt kirjanpitovelvollinen voi 1. heinäkuuta 2025 alkaen vaatia myyjää lähettämään verkkolaskun. Julkishallinnon laitokset pysyvät rekisteröityinä vastaanottajina. Virossa ei tällä hetkellä ole yleistä yritysten välistä velvollisuutta.

Latviassa on VIDin verkkolaskusivun mukaan 1. tammikuuta 2026 alkaen verkkolaskutietojen toimittaminen VID:lle on pakollista G2G-, B2G- ja G2B-segmenteissä eli tapahtumissa, joissa toisena osapuolena on valtion laitos, ja 1. tammikuuta 2028 alkaen lasku on muotoiltava verkkolaskuksi ja toimitettava VID:lle myös B2B-tapahtumissa.

Liettuan kotimaiset vaiheet liittyvät vuosiin 2027 ja 2029, mutta meillä ei ole virallista lähdettä niiden vahvistamiseksi – tarkista tarkka tilanne VMI-oppaasta.

Käytännön valmiuslista 2026–2030

• Kartoita rajat ylittävät virrat. Kirjaa ylös, mitkä laskuistasi ovat yhteisömyyntiä, ostoja tai käänteisen verovelvollisuuden alaisia palveluita. Nämä rivit raportoidaan vuonna 2030.
• Tarkista ALV-numerot ja käänteisen verovelvollisuuden logiikka. Väärä tai puuttuva numero on vuonna 2030 kalliimpi virhe kuin nykyään.
• Kysy ohjelmistolta yhtä tiettyä asiaa. Voiko se luoda, lähettää ja vastaanottaa laskuja strukturoituna koneellisesti luettavana datana, ei pelkästään PDF-tiedostoina?.
• Tarkista työnkulku korjausten ja hyvityslaskujen varalta. Kun tiedot saapuvat veroviranomaisille, korjauksen on oltava jäljitettävissä, eikä sitä saa korvata manuaalisesti.
• Pidä silmällä kansallisia teknisiä määräyksiä. Sallitut formaatit, validointi ja sanktiot tulevat osavaltiotasolta, eikä kaikkia niistä ole vielä julkaistu.
• Lyhennä laskutusjaksoasi nyt. 10 päivän määräaika laskun lähettämiseen tarkoittaa, että "tehdään kaikki kerralla kuukauden lopussa" ei enää toimi.

Jos vuonna 2026 pääset vain yhteen asiaan, se on tämä: ota tyypillinen rajat ylittävä lasku ja katso, lähteekö se järjestelmästäsi datana vai kuvana. Vastaus tähän kysymykseen määrää, kuinka suuri projektisi todella on vuonna 2030.

Lue myös: englanti · Latvia · Liettuan

Viimeksi tarkistettu: 14. syyskuuta 2026

Usein kysytyt kysymykset

Ottaako ViDA välittömästi käyttöön pakollisen yritysten välisen sähköisen laskutuksen koko Euroopan unionissa?

Ei, ViDA:n voimaantulo 14. huhtikuuta 2025 antoi jäsenvaltioille oikeuden ottaa käyttöön pakollisen kansallisen sähköisen laskutuksen ilman erityislupaa. EU:n laajuinen pakollinen sähköinen laskutus ja digitaalinen raportointi (DRR) tulee voimaan rajat ylittävien yritysten välisten liiketoimien osalta vasta 1. heinäkuuta 2030.

Pidetäänkö PDF-laskua verkkolaskuna ViDA:n vaatimusten mukaisesti?

Ei, ViDA-sääntöjen mukaan vain eurooppalaisen standardin EN 16931 mukaisessa koneellisesti luettavassa muodossa oleva asiakirja katsotaan sähköiseksi laskuksi. Tavallinen sähköpostin liitteenä lähetetty PDF-tiedosto ei täytä automaattisen käsittelyn vaatimuksia eikä sitä voida pitää sähköisenä laskuna.

Mitä määräaikoja sovelletaan rajat ylittävien yritysten välisten liiketoimien selvitykseen vuodesta 2030 alkaen?

1. heinäkuuta 2030 alkaen rajat ylittävän toimituksen tai käänteisen verovelvollisuuden alaisen palvelun lasku on laadittava viimeistään 10 päivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta. Myyjän on annettava tapahtumatiedot laskua laadittaessa ja ostajan on annettava ostotiedot viiden päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta.